Rakennustyön valvonnan tavoitteena on tunnistaa rakennushankkeen riskit ja puutteet ennen kuin niistä tulee ongelmia. Valvonta voi kohdistua esim. sopimuksenmukaisuuteen, kustannuksiin, aikatauluihin tai työn tekniseen toteutukseen.
Aktiivisella työmaavalvonnalla voidaan tunnistaa ja ehkäistä esim. seuraavia ongelmia:
• Peittyviin rakenteisiin jääneet asennusvirheet tai puutteet
• Puutteelliset malliasennukset
• Suunnitelmien muutostarpeet ja toteutusongelmat
• Hyväksymättömät materiaalimuutokset
• Dokumentoimatta jääneet havainnot ja päätökset
Työmaalla tapahtuu paljon myös valvontakäyntien välillä. Työvaiheet etenevät nopeasti, suunnitelmiin voi tulla muutoksia ja osa rakenteista jää työn edetessä piiloon. Kaikkea ei myöskään voida tarkastaa enää jälkikäteen, kun työvaihe on jo edennyt seuraavaan.
Mitä myöhemmin ongelma havaitaan, sitä enemmän sen korjaaminen voi vaikuttaa aikatauluun, kustannuksiin ja hankkeen lopputulokseen.
Monet rakennushankkeen kriittisistä työvaiheista peittyvät rakenteiden sisään. Tällaisia ovat esim. vedeneristeet, palokatkot, putkiasennukset ja kannakoinnit.
Jos puutteita ei havaita ennen seuraavaa työvaihetta, niitä ei välttämättä voida enää tarkastaa ja korjata ilman rakenteiden avaamista. Väärin tehdyt asennukset tai työvaiheet voivat aiheuttaa esim. vesivahinkoja, sisäilmaongelmia, merkittäviä korjaustarpeita tai pahimmillaan turvallisuusriskejä.
Esimerkkejä: Väärin toteutetut putkikannakoinnit voivat aiheuttavat kolinaa ja siitä johtuvan liitosvaurion ja pahimmillaan vesivahingon. Puutteellisesti toteutetut palokatkot taas voivat esim. rivitalopalossa nopeuttaa tulen leviämistä yläpohjassa ja vaikeuttaa asukkaiden turvallista poistumista.
Lue myös: Nollavirheajattelu oletukseksi taloyhtiön putkiremonttiin >
Työmaalla ensimmäiset toteutukset tehdään usein malliasennuksina. Niiden avulla voidaan varmistaa esim. vedeneristeiden, laatoitusten, palokatkojen, kannakointien ja muiden yksityiskohtien oikea toteutustapa ennen kuin sama työvaihe toteutetaan laajemmin muualla hankkeessa.
Valvoja tarkistaa malliasennukset mallikatselmuksissa. Tämä on tärkeää, sillä jos ensimmäisessä toteutuksessa oleva puute tai virhe jää huomaamatta, sama ongelma voi monistua kymmeniä kertoja hankkeen aikana.
Siksi mallikatselmukset ovat tärkeä osa ennakoivaa työmaavalvontaa. Kun ensimmäinen toteutus tehdään oikein, myös seuraaville työvaiheille luodaan selkeä laatutaso.
Malliasennus ja mallikatselmus
Malliasennus on urakoitsijan tekemä ensimmäinen toteutus, joka tarkastetaan mallikatselmuksessa. Mallikatselmuksessa valvoja ja urakoitsija käyvät yhdessä läpi, että toteutustapa, yksityiskohdat ja laatutaso ovat sovitunlaisia.Esim. rappukäytävän vesijohtonoususta voidaan tehdä malliasennus. Kun malli hyväksytään, muut vastaavat vesijohtonousut toteutetaan samalla tavalla.
Julkisivuhankkeissa mallikatselmuksiin voivat osallistua myös viranomaiset, kuten lupa-arkkitehdit. Joissain hankkeissa malli tehdään jo ennen muiden töiden aloitusta, esim. ikkunamalli ikkunaremonttia varten.
Työmaalla voi tulla vastaan tilanteita, joissa suunniteltu ratkaisu ei toimi käytännössä tai toteutukseen tarvitaan muutoksia.
Parhaimmillaan urakoitsija huomaa tilanteen ajoissa ja ehdottaa uutta ratkaisua. Jos näin ei tapahdu, työmaavalvojan tehtävänä on viedä asiaa eteenpäin yhteistyössä urakoitsijan ja suunnittelijoiden kanssa, jotta ratkaisu löydetään ja työmaa etenee.
Kaikkia rakennushankkeessa suunniteltuja tuotteita tai materiaaleja ei aina voida käyttää. Esim. alkuperäisen tuotteen valmistus voi olla lopetettu tai sen toimitusaika voisi viivästyttää hanketta.
Materiaalimuutokset ovat rakennushankkeissa varsin tavallisia, mutta niiden vaikutukset on arvioitava huolellisesti ennen päätöksentekoa. Pieneltäkin vaikuttava muutos voi vaikuttaa esimerkiksi rakenteen toimintaan, huollettavuuteen tai lopputuloksen laatuun.
Aktiivinen rakennustyön valvonta varmistaa, että materiaalimuutokset arvioidaan ja hyväksytään asianmukaisesti ennen niiden toteuttamista.
Työmaalla tehdään jatkuvasti havaintoja, sovitaan korjauksista ja tehdään päätöksiä, joilla voi olla vaikutusta hankkeen etenemiseen tai lopputulokseen. Jos niitä ei dokumentoida, voi myöhemmin olla vaikeaa selvittää, mitä on sovittu, miten mahdollisiin puutteisiin on reagoitu tai miksi tiettyihin ratkaisuihin on päädytty.
Huolellinen dokumentointi auttaa varmistamaan, että työmaan tapahtumiin ja päätöksiin voidaan tarvittaessa palata myös myöhemmin.
Työmaadokumentointi
Työmaadokumentointiin voi kuulua esim. valokuvia, valvontamuistioita, työmaakokousten pöytäkirjoja sekä kirjauksia tehdyistä työvaiheista, havaituista puutteista ja sovituista toimenpiteistä.
KATSO VIDEO
Rakennuttamisen ABC -videosarjan jaksossa Rakennushankkeen valvonta – Miksi ilman sitä et pärjää? käydään läpi, mitä työmaavalvoja tekee käytännössä, millainen on hyvä valvoja ja miksi rakennushankkeen valvonta on niin tärkeää.
Hyvä työmaavalvoja ei etsi syyllisiä, vaan auttaa pitämään hankkeen oikeassa suunnassa. Onnistuminen vaatii muutakin kuin teknistä osaamista. Hyvä valvoja on:
Yhteistyökykyinen: Valvoja luo työmaalle hyvän yhteistyön ilmapiirin sekä kohtelee kaikkia asiallisesti ja tasapuolisesti.
Oikeudenmukainen: Valvoja kohtelee kaikkia hankkeen osapuolia yhdenvertaisesti, puuttuu havaittuihin puutteisiin johdonmukaisesti ja ei aiheuta urakoitsijalle perusteettomia lisävaatimuksia tai haittaa. Tarkoitus on edistää koko hankkeen etua.
Suunnitelmallinen ja huolellinen: Valvoja perehtyy suunnitelmiin huolellisesti eikä oleta, että asiat tehdään automaattisesti samalla tavalla kuin edellisessä hankkeessa.
Ratkaisukeskeinen: Valvoja auttaa löytämään käytännön ratkaisuja yhteistyössä urakoitsijoiden, suunnittelijoiden ja tilaajan kanssa, jotta työmaa pääsee etenemään myös muuttuvissa tilanteissa.
Parhaimmillaan valvoja on hankkeen eri osapuolia yhdistävä tekijä, joka auttaa ratkaisemaan ongelmat ennen kuin ne näkyvät aikataulussa, kustannuksissa tai lopputuloksessa.
Tutustu myös taloyhtiöiden vastuisiin ja käytäntöihin remonttien valvonnassa >