Energiaremontti

Mikä on energiaremontti?

Energiaremontti tarkoittaa kiinteistön energiatehokkuuden parantamista, jopa energiaomavaraisuuden tavoittelua. Yleensä erityisesti lämmöntuotannon energiatehokkuutta parannetaan ottamalla käyttöön uusiutuvaa energiaa. Lisäksi voidaan pyrkiä vähentämään energian hukkaa esimerkiksi lisälämmöneristämisellä ja lämmön talteenotolla.

Päämääränä on pienentää energiankulutusta, vähentää päästöjä, laskea asumiskustannuksia sekä nostaa kiinteistön arvoa. Energiaremontti voi sisältää useiden toimenpiteiden yhdistelmän, kuten:

lämmitysjärjestelmän vaihtaminen (esim. kaukolämmöstä maalämpöön),
lämmöntalteenottojärjestelmän (LTO) asentaminen,
ikkunoiden ja ovien tiivistys tai uusiminen,
aurinkopaneelien asennus

Rakennuksen energiatehokkuus

Energiatehokkuus kertoo, kuinka paljon rakennus kuluttaa energiaa suhteessa sen käyttöön. Siihen vaikuttavat erityisesti rakennuksen lämmöneristys, ilmatiiveys, lämmitysjärjestelmä ja ilmanvaihto. Energiatehokas rakennus säilyttää lämmön hyvin, käyttää tehokkaita järjestelmiä ja hyödyntää hukkalämmön. Kokonaisuuteen vaikuttavat myös valaistuksen ja laitteiden energialuokka sekä se, miten käyttäjät itse energiaa kuluttavat.

Rakennuksen energiatehokkuus mitataan pääosin E-luvulla (kWhE/m²/vuosi), joka kertoo rakennuksen laskennallisen vuosittaisen energiankulutuksen. E-luvun perusteella määräytyy myös energialuokka asteikolla A–G. Muita tarkasteltavia mittareita voivat olla esimerkiksi rakennusosien lämmöneristyksen tehokkuutta kuvaava U-arvo sekä lämmitysjärjestelmien hyötysuhteet (esim. COP tai SCOP).

Rakennusten energialuokat

Mitä pienempi E-luku, sitä parempi energiatehokkuus. Vanhoissa taloissa E-luku on usein yli 250, pahimmillaan jopa 400–500.
Energiaremontin tavoitteena on pienentää E-lukua: usein pyritään noin 150:n tasolle ja parhaimmillaan päästään jopa alle 120:n, kohteesta riippuen.
Energialuokka on vanhassa rakennuksessa tyypillisesti D–G, mutta hyvällä energiaremontilla voidaan yltää B- tai jopa A-luokkaan.

Maalämpö

Maalämpö hyödyntää syvällä maaperässä olevaa lämpöä rakennuksen ja käyttöveden lämmitykseen. Lisäksi voidaan ottaa käyttöön maaviileä eli maakylmä, joka sopii erityisesti rakennuksiin, joissa on vesikiertoinen lämmönjako ja viilennystarvetta kesäaikaan.

Maalämpö on kustannustehokas energiamuoto etenkin suurissa taloyhtiöissä ja toimitilakiinteistöissä. Pitkällä aikavälillä se voi tuoda merkittäviä säästöjä, sillä lämmityskulut voivat alentua jopa 40–60 %.

Aurinkosähkö

Aurinkopaneelit tuottavat sähköä kiinteistön omaan käyttöön. Esimerkiksi taloyhtiöissä energiaa ei voida hyödyntää yksittäisissä asunnoissa, vaan kiinteistön sähköntarpeessa yleisesti. Aurinkosähkö voi parantaa rakennuksen energialuokitusta ja pienentää hiilijalanjälkeä, kunhan sille löytyy järkevä käyttökohde.

Suurin hyöty saadaan kohteessa, jossa sähköä tarvitaan erityisesti päiväsaikaan. Esimerkiksi maalämpöpumppu kuluttaa jatkuvasti sähköä, mikä tekee maalämmöstä ja aurinkosähköstä erinomaisen parivaljakon.

LTO-kone

LTO-kone on ilmanvaihtokone, joka ottaa rakennuksesta ulos siirtyvästä poistoilmasta lämpöä talteen ja lämmittää sen avulla tuloilmaa. Se toimii siis rakennuksessa, jossa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto.

LTO-kone on energiatehokas ratkaisu niin kerrostaloissa kuin toimitilakiinteistöissä. Oikein mitoitettuna se voi vähentää ilmanvaihdon lämmitysenergian tarvetta jopa 20–30 %.

PILP

PILP eli poistoilmalämpöpumppu ottaa talteen lämpöenergiaa rakennuksen poistoilmasta lämpöpumpputekniikalla. Talteen otettu energia voidaan hyödyntää paitsi tuloilman, myös käyttöveden ja rakennuksen lämmityksessä.

PILP sopii rakennuksiin, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto, mutta tuloilmajärjestelmää ei ole pakko olla. Yleensä PILP asennetaan maalämmön tai kaukolämmön rinnalle hybridijärjestelmäksi, jolloin se voi vähentää lämmityskustannuksia 20–40 % kiinteistöstä riippuen.

Lämmitysjärjestelmän säätö ja automaatio

Pelkkä olemassa olevan lämmitysjärjestelmän optimointi ja säätöjen automatisointi voi tuoda säästöjä ilman laitteistojen uusimista. Etähallinta, ajastukset ja olosuhteiden mukainen ohjaus säästävät energiaa.

Esimerkiksi lämpöä voidaan laskea alas automaattisesti yön ajaksi tai järjestelmä voi reagoida ulkolämpötilaan: kun ulkona on lämmintä, sisällä ei lämmitetä turhaan. Tämä on usein pieni investointi, joka alkaa tuottamaan säästöjä nopeasti.

Rakennuksen tiivistäminen ja lisälämmöneristäminen

Rakennuksen ulkovaipan tiivistäminen ja lisälämmöneristäminen vähentävät lämpöhukkaa. Esimerkiksi ikkunoiden tiivistys tai yläpohjan ja ulkoseinän lisälämmöneristys voi pienentää energiankulutusta tuntuvasti.

Tämä on suhteellisen edullinen ja tehokas keino parantaa energiatehokkuutta, mutta usein järkevintä toteuttaa esim. julkisivuremontin yhteydessä.

Kenelle energiaremontti sopii?

Taloyhtiöt (kerrostalot, rivitalot, paritaloyhtiöt)
Energiaremontilla voidaan pienentää kiinteistön energiankulutusta merkittävästi ja hillitä yhtiövastikkeen nousua. Samalla voidaan parantaa sisäilman laatua, asumismukavuutta ja kiinteistön houkuttelevuutta uusille asukkaille. Esimerkiksi maalämpö ja lämmöntalteenotto ovat yleisiä ratkaisuja taloyhtiöissä.

Kaupalliset kiinteistöt (toimistot, hallit, tuotantotilat)
Energiatehokkuus näkyy suoraan liiketoiminnan kustannuksissa. Energiatehokkaat järjestelmät alentavat käyttökustannuksia, parantavat työskentelyolosuhteita ja tukevat vastuullisuustavoitteita. Lisäksi parempi energiatehokkuus voi parantaa kiinteistön arvoa ja vuokrattavuutta.

Kiinteistösijoittajat
Energiaremontti on strateginen sijoitus: pienemmät käyttökustannukset, parempi energialuokka ja modernit tekniset ratkaisut nostavat kiinteistön markkina-arvoa ja vähentävät riskiä tyhjistä tiloista. Remontti voi myös tukea ESG-tavoitteiden saavuttamista ja parantaa sijoituskohteen vastuullisuusprofiilia.

Milloin energiaremontti kannattaa?

Selkein hetki energiaremontille on silloin, kun lämmitysjärjestelmä on tulossa elinkaarensa päähän. Monia energiatehokkuustoimia, kuten lämmön talteenottojärjestelmän tai automaation asennus, voidaan kuitenkin toteuttaa koska tahansa. Energiasaneeraus ei ole sidoksissa esimerkiksi putkiremonttiin, vaan sen voi toteuttaa omana hankkeenaan, kun halutaan vähentää energiankulutusta, parantaa asumismukavuutta ja pienentää päästöjä.

Energiaremonttia kannattaa harkita erityisesti, kun:

lämmitysjärjestelmän käyttöikä on loppumassa
energiankulutus on korkea suhteessa käyttötarkoitukseen
kiinteistön arvoa tai energialuokitusta halutaan parantaa
tavoitteena on pienemmät energiakustannukset tai hiilijalanjälki

Lämmitysjärjestelmän uusiminen on luonteva hetki energiaremontille

Kaukolämmön laitteistolla on tyypillisesti noin 25 vuoden käyttöikä. Jos järjestelmä on uusittu vasta 10 vuotta sitten, maalämpöön siirtyminen ei todennäköisesti ole vielä ajankohtaista. Sen sijaan, kun järjestelmä lähestyy elinkaarensa loppua, on hyvä hetki harkita siirtymistä uusiutuvaan energiamuotoon lämmitysjärjestelmän osalta.

1. Valitse sopiva lämmitysjärjestelmä

Jos nykyinen lämmitysjärjestelmä (esim. kaukolämpö) on tulossa elinkaarensa päähän, kannattaa ensimmäisenä tarkastella, voidaanko siirtyä maalämpöön. Maalämpö tarjoaa suurimman säästöpotentiaalin ja luo perustan muille energiatehokkuusratkaisuille. Samassa yhteydessä kannattaa arvioida mahdollisuus hyödyntää maaviileää.

Jos maalämpö ei ole toteutettavissa esimerkiksi tontin rajoitteiden vuoksi, jää jäljelle vielä paljon keinoja, joiden avulla kiinteistön energiatehokkuutta voidaan parantaa.

2. LTO – Hyödynnä hukkalämpö

Lämmön talteenotto (LTO) voi vähentää kiinteistön lämmitysenergian tarvetta merkittävästi, kun rakennuksen sisältä ulos puhallettava lämmin ilma ei mene hukkaan. Lämmön talteenottojärjestelmän voi asentaa milloin vain, mutta etenkin jos lämmitysjärjestelmä ollaan uusimassa, kannattaa se ottaa käyttöön samaan aikaan.

LTO-kone toimii rakennuksissa, joissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Jos rakennuksessa ei ole koneellista tuloilmaa, PILP eli poistoilmalämpöpumppu voi olla hyvä vaihtoehto, sillä sen avulla voi lämmittää myös käyttövettä ja rakennusta vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän kautta.

3. Harkitse aurinkovoimaa

Aurinkoenergia voi täydentää hyvin energiaremonttia. Aurinkojärjestelmä voidaan asentaa muun remontin yhteydessä tai erillisenä investointina – kunhan kiinteistössä on sopiva käyttökohde aurinkoenergialle.

Aurinkopaneelit (aurinkosähkö) tuottavat sähköä kiinteistön omaan käyttöön ja sopivat parhaiten kohteisiin, joissa kulutusta on erityisesti päiväsaikaan. Sähköä voidaan hyödyntää esimerkiksi maalämpöpumpun käytössä, talotekniikan sähkönkulutuksessa tai sähköautojen latauksessa (tosin päivisin työaikaan, jolloin paneelit tuottavat eniten energiaa, monet autot ovat poissa).

Aurinkokeräimet (aurinkolämpö) tuottavat lämpöä käyttöveden tai tilojen lämmitykseen. Ne voivat olla toimiva lisä esimerkiksi kaukolämpöjärjestelmään ja hyödyttävät etenkin keväällä ja kesällä, jolloin aurinkolämpöä on runsaasti saatavilla.

4. Hienosäätö ja automaatio

Myös olemassa olevan järjestelmän säätö ja optimointi voivat tuoda merkittäviä säästöjä pienellä investoinnilla.

Taloyhtiöissä huoneistokohtaisten vesimittarien asentaminen ja kulutusperusteinen laskutus vähentävät yleensä vedenkulutusta selvästi. Tämä edellyttää yhtiöjärjestyksen muutosta, mutta on yksi vaikuttavimmista keinoista ohjata käyttöä.
Patteriverkoston perussäätö on perinteinen, mutta tehokas energiatehokkuustoimenpide, joka parantaa lämmön jakautumista ja vähentää hukkalämmitystä.
Automaation ja etähallinnan avulla energiankäyttöä voidaan ohjata älykkäästi. Energiankäyttö voidaan esim. ajoittaa edullisimmille tunneille.

Maalämpö + aurinkopaneelit

Maalämpöpumppu yhdessä aurinkovoiman kanssa toimii myös rakennuksissa, joissa on painovoimainen ilmanvaihto. Aurinkosähkö tehostaa kiinteistön energiankäyttöä, kun sähköä kuluu erityisesti päiväsaikaan. Maalämpöpumppu taas on melkoinen sähkösyöppö ja kuluttaa sähköä ympäri vuorokauden, aurinkopaneeleilla voidaan kattaa merkittävä osa maalämpöpumpun sähkön tarpeesta, mikä pienentää ostoenergian määrää ja energiakustannuksia. Sopii niin taloyhtiöihin kuin liikekiinteistöihin, joissa on tilaa paneeleille.

LTO + maalämpö + aurinkopaneelit

Tämä yhdistelmä maksimoi lämmön ja sähkön omavaraisuuden. Maalämpö hoitaa pääasiallisen lämmityksen energiatehokkaasti, LTO-kone tai PILP vähentää ilmanvaihdon lämpöhukkaa, ja aurinkopaneelit tuottavat sähköä maalämpöpumpun käyttöön. Yhdessä nämä pienentävät ostoenergian tarvetta huomattavasti ympäri vuoden. Ratkaisu sopii erityisesti suuriin taloyhtiöihin, toimistokiinteistöihin ja muihin kiinteistöihin, joissa on vesikiertoinen lämmitys ja koneellinen poistoilmanvaihto.

Kaukolämpö + PILP

Jos kaukolämpöä ei voida vaihtaa maalämpöön, poistoilmalämpöpumppu on tehokas tapa pienentää energiankulutusta. PILP ottaa talteen rakennuksesta poistuvan ilman lämpöenergian ja hyödyntää sen käyttöveden tai tilojen lämmitykseen.

PILP sopii erityisesti korkeisiin, pistemäisiin rakennuksiin, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto sekä vesikiertoinen lämmitys tai suuri käyttöveden kulutus. Jos rakennus on matala ja pitkä (esim. rivitalo), PILP-järjestelmä tarvitsee useita yksiköitä, mikä nostaa investoinnin kustannuksia suhteessa hyötyyn.

Energiaremontin hinta ja takaisinmaksuaika

Energiaremontin kustannukset vaihtelevat valittujen toimenpiteiden ja kiinteistön koon mukaan. Maalämpöjärjestelmät ovat usein suurin yksittäinen investointi, ja niiden kustannukset liikkuvat tyypillisesti välillä 100 000–500 000 €. Lämmöntalteenottoratkaisut (LTO-kone ja PILP) ovat hieman kevyempiä hankkeita, ja niiden hintaluokka on usein noin 30 000–200 000 €. Aurinkopaneelijärjestelmät puolestaan maksavat tavallisesti noin 20 000–50 000 €, riippuen paneelien määrästä ja järjestelmän laajuudesta.

Säästetyn energian ansiosta investointi maksaa itsensä takaisin tyypillisesti 5–15 vuodessa. Myös tämän jälkeen energiakustannukset pysyvät matalina, ja syntyvä säästö realisoituu suoraan omistajien eduksi. Usein kokonaisratkaisu voidaankin mitoittaa niin, että kertyvillä säästöillä voidaan kattaa koko investoinnin rahoitus. Tällöin esimerkiksi taloyhtiöissä yhtiövastike ei välttämättä nouse lainkaan, tai nousee vain maltillisesti.