Energiaremontti taloyhtiössä ei ole vain ekoteko, vaan viisas taloudellinen päätös. Vuonna 2025 siihen kannustavat sekä kiristyvät vaatimukset, kasvavat kustannukset että arjen mukavuuden parantaminen. Oikein suunniteltuna energiasaneeraus voikin laskea energiankulutusta jopa puolella, pienentää yhtiövastikkeita ja nostaa kiinteistön arvoa.
Käytännössä energiaremontti voi tarkoittaa esimerkiksi siirtymistä maalämpöön, lämmöntalteenoton (LTO) käyttöönottoa, aurinkosähkön hyödyntämistä tai rakenteellisia toimenpiteitä, kuten lisälämmöneristystä. Pienempiä, mutta vaikuttavia toimenpiteitä ovat esimerkiksi patteriverkoston perussäätö, automaation lisääminen ja huoneistokohtaisten vesimittareiden asentaminen.
Sisällys ja pikalinkit
Energiatehokkuuden parantaminen tehdään yleensä vaiheittain
Lämmöntalteenotto (LTO) – hukkalämpö hyötykäyttöön
Aurinkosähkö – mitä taloyhtiön kannattaa huomioida?
Kaukolämmitteisen taloyhtiön energiaremontti
Sähkölämmitteisen taloyhtiön energiaremontti
Energiaremontin hinta ja rahoitus
Mistä energiaremontti kannattaa aloittaa?
Energiatehokkuuden parantaminen tehdään yleensä vaiheittain
Vaikka arkikielessä puhutaankin energiaremontista kuin se olisi yksittäinen projekti, harvassa taloyhtiössä tehdään koko pakettia kerralla. Sen sijaan energiatehokkuuden parantaminen tehdään yleensä vaiheissa. Osa toimenpiteistä, kuten aurinkopaneelien asentaminen, voidaan tehdä yksittäisinä hankkeina, mutta usein parannukset on järkevää ajoittaa korjaustarpeen mukaan.
Esimerkiksi:
- Kun vanha lämmitysjärjestelmä lähestyy elinkaarensa loppua, voi olla oikea hetki siirtyä maalämpöön.
- Kun tehdään julkisivuremontti, samalla voi olla kannattavaa uusia ikkunat ja ovet sekä tehdä lisälämmöneristys.
- Jos ilmanvaihtokone (LTO) alkaa olla vanha ja laahata hyötysuhteessa, uusi kone voi pienentää energiankulutusta.
Katsotaan seuraavaksi yleisimpiä keinoja parantaa taloyhtiön energiatehokkuutta.
Maalämpö taloyhtiössä
Maalämpöön siirtyminen on taloyhtiöiden suosituin ja usein myös tehokkain energiansäästötoimi. Sen avulla voidaan pienentää lämmityskustannuksia jopa 40–60 %, ja samalla parantaa kiinteistön energialuokkaa merkittävästi. Maalämpö on kuitenkin mahdollista ottaa käyttöön vain, jos kiinteistössä on vesikiertoinen lämmitysverkosto ja tontilla on kokoa sen verran, että siihen mahtuu riittävä määrä energiakaivoja.
Maalämpö ei ole pelkästään lämmitysjärjestelmä. Sen kylkeen voidaan asentaa myös maaviileä (toiselta nimeltään maakylmä), joka tuo kesäisin miellyttävää viilennystä vesikiertoisen jäähdytyksen avulla. Tämä parantaa asumismukavuutta ja säästää energiaa myös kesällä vähentämällä erillisen jäähdytyksen tarvetta. Ja samalla maan alla olevia energiakaivoja lämmitetään tulevaa talvea varten.
Maalämpö + LTO
LTO ja maalämpö muodostavat tehokkaan parin, joka käy järkeen myös kesäaikaan. Kesällä ilmanvaihto poistaa jatkuvasti lämmintä sisäilmaa asunnoista ja tämä ylimääräinen lämpö voidaan ohjata maalämpöjärjestelmän energiakaivoihin, jolloin kaivot varastoivat lämpöä maan sisään talvea varten.
Lämmöntalteenotto (LTO) – hukkalämpö hyötykäyttöön
LTO eli lämmöntalteenotto on yleisnimitys kaikille tekniikoille, joilla rakennuksesta poistuva lämpö saadaan talteen ja voidaan ohjata uudelleen käyttöön. Lämpöä voi ottaa talteen myös jätevedestä, mutta tyypillisistä on, että lämpö otetaan talteen ilmanvaihdon mukana ulos puhallettavasta lämpimästä poistoilmasta.
LTO-järjestelmät sopivat siis rakennuksiin, joissa on koneellinen ilmanvaihto. Ne eivät sen sijaan toimi taloissa, joissa ilmanvaihto on painovoimainen. Lämmöntalteenotto voidaan toteuttaa joko LTO-koneella tai poistoilmalämpöpumpulla riippuen siitä, millainen ilmanvaihtoratkaisu kiinteistössä on: onko käytössä pelkkä koneellinen poisto, vai myös koneellinen tuloilma.
Onko taloyhtiössäni koneellinen tulo- ja poistoilma?
Koneellinen poisto
Katolla on huippuimuri, joka imee ilmaa ulos. Raikas ilma tulee sisään korvausilmaventtiileistä ikkunoiden karmeissa tai seinissä. Huoneistoissa näet yleensä vain poistoilmaventtiilit keittiössä, kylpyhuoneessa ja wc:ssä.Koneellinen tulo- ja poisto
Rakennuksessa on ilmanvaihtokone, joka sekä poistaa ilmaa, että puhaltaa raikasta ilmaa sisään. Tuloilma kulkee kanavia pitkin huoneisiin, ja huoneistoissa on omat tuloilmaventtiilit katossa tai seinissä. Kone löytyy usein ullakolta tai teknisestä tilasta.Painovoimainen ilmanvaihto
Ilma vaihtuu luonnollisesti lämpötila- ja paine-erojen avulla, ilman koneita. Raikas ilma tulee sisään raoista, ikkunoiden tai seinien venttiileistä, ja poistuu hormien kautta katolle. Asunnoissa näet poistoilmaventtiilit yleensä keittiössä, kylpyhuoneessa ja wc:ssä, mutta ilmanvaihdon teho vaihtelee säätilan mukaan eikä sitä voi säätää koneellisesti.
LTO-kone (kun käytössä on koneellinen tulo- ja poisto)
LTO-kone on ilmanvaihtokone, joka ottaa rakennuksesta poistettavasta ilmasta talteen lämpöä ja hyödyntää sen tuloilman lämmittämiseen. Se siis toimii rakennuksissa, joissa on sekä koneellinen tulo- että poistoilmanvaihto.
LTO-koneet toimivat tyypillisesti joko ristivirtaperiaatteella tai lämmöntalteenottokiekolla. Ne ovat hyvin energiatehokkaita erityisesti rakennuksissa, joissa tuloilmaa tarvitaan paljon, kuten kerrostaloissa. Oikein mitoitettuna LTO-kone voi vähentää ilmanvaihdon lämmitysenergian tarvetta jopa 20–30 %.
Aika uusia LTO-kone?
Käytännössä kaikissa rakennuksissa, joissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, on myös LTO-kone. Jos laitteet ovat kuitenkin jo iäkkäitä, niiden uusiminen voi parantaa hyötysuhdetta ja pienentää lämmityskuluja merkittävästi.
PILP (kun käytössä on pelkkä koneellinen poisto)
PILP eli poistoilmalämpöpumppu on lämmöntalteenottojärjestelmä, joka toimii rakennuksissa, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto. Koneellista tuloilmaa ei siis tarvitse olla. PILP ottaa poistoilmasta talteen lämpöenergiaa lämpöpumpputekniikalla ja hyödyntää sen esimerkiksi käyttöveden tai vesikiertoisen lämmityksen tarpeisiin.
PILP voidaan yhdistää kaukolämmön rinnalle hybridijärjestelmäksi, tai asentaa maalämmön tueksi esimerkiksi käyttöveden esilämmitykseen. Tyypillinen säästöpotentiaali on 20–40 % kiinteistön ominaisuuksista riippuen.
Lämpöpumput
Poistoilmalämpöpumppu (PILP) ja maalämpöpumppu perustuvat samaan lämpöpumpputekniikkaan ja fyysisesti kyse voi olla jopa samasta laitteesta. Erona on vain lämmönlähde: maalämpö hyödyntää maaperää, kalliota tai vesistöä, kun taas PILP ottaa energian talon poistoilmasta.
Aurinkosähkö – mitä taloyhtiön kannattaa huomioida?
Aurinkopaneelien asennusta harkitessa on tärkeää ensin löytää aurinkosähkölle sopiva käyttökohde.
Aurinkopaneelit tuottavat sähköä lähtökohtaisesti vain taloyhtiön yhteisiin kulutuskohteisiin
Lämmitysjärjestelmät (esim. maalämpö, PILP, LTO-kone) tuottavat energiaa, joka jaetaan koko kiinteistön lämmitykseen ja käyttöveden tarpeisiin. Tämä hyödyttää suoraan jokaista osakasta, koska lämpö tulee myös huoneistoihin. Sähköä tuottavat järjestelmät (aurinkopaneelit) taas syöttävät sähköä vain taloyhtiön yhteisiin kulutuskohteisiin, kuten ilmanvaihtoon, ulkovalaistukseen ja kiinteistön teknisiin järjestelmiin.
Tämä johtuu siitä, että lämpö voidaan jakaa vesikiertoisen verkoston kautta kaikkiin asuntoihin, mutta tavallisesti sähkön puolella ei ole infrastruktuuria, jonka avulla itse tuotettu sähkö voitaisiin jakaa tasapuolisesti huoneistoihin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos yhtiön rakennusten katoille asennetaan aurinkopaneeleja, pienentää se yhtiön yhteisten tilojen ja laitteiden sähkölaskua, mutta ei suoraan asukkaiden huoneistokohtaisia sähkölaskuja.
Tähän on kuitenkin olemassa vaihtoehto, jota verkkoyhtiöt tarjoavat ilmaiseksi: energiayhteisön hyvityslaskentapalvelu. Sen avulla taloyhtiön aurinkopaneeleilla tuotettua sähköä voidaan jyvittää myös asukkaiden sähkölaskuihin. Tämä ei vaadi uusia kaapeleita tai mittareita, sillä kyse on verkkoyhtiön laskemasta hyvityksestä: paneelien tuotto vähentää ensin yhteisten tilojen kulutusta ja mahdollinen ylijäämä voidaan halutessa hyvittää suoraan huoneistojen sähkölaskuista sen sijaan, että se myytäisiin verkkoon.
Aurinkosähkö hyödyttää päivisin, kun aurinko paistaa
Aurinkosähköä ei ole nykyteknologialla kannattavaa yrittää varastoida, joten suurin hyöty saadaan kohteessa, jossa sähköä tarvitaan erityisesti päiväsaikaan, kun aurinko paistaa ja paneelit tuottavat sähköä. Esimerkiksi sähköautot ladataan yleensä yön aikana, joten latauspisteiden tarvitseman sähkön kattaminen aurinkoenergialla voi olla taloyhtiöstä riippuen poissuljettu vaihtoehto.
Hyviä käyttökohteita voi kuitenkin löytyä useitakin. Esimerkiksi maalämpöpumppu kuluttaa sähköä reilusti ja jatkuvasti – tämä sähkönkulutus voidaan osin kattaa aurinkoenergialla, mikä tekee maalämmöstä ja aurinkosähköstä erinomaisen parivaljakon.
Aurinkosähkö pienentää myös siirtolaskua
Taloyhtiön itse tuottamasta sähköstä ei tarvitse maksaa sähkön siirtomaksuja eikä sähköveroa, joten myös sähkönsiirtokulut laskevat.
Lisäkeinot energiansäästöön
Nämä ratkaisut eivät ole varsinaisia energiajärjestelmiä, mutta ne täydentävät muita energiatehokkuustoimenpiteitä ja parantavat kokonaishyötyjä.
Lämmitysjärjestelmän automaatio
Pelkkä olemassa olevan lämmitysjärjestelmän optimointi voi tuoda merkittäviä säästöjä ilman laitteiston uusimista. Etähallinta, ajastukset ja olosuhteiden mukainen automaattinen ohjaus vähentävät energiankulutusta. Esimerkiksi lämpöä voidaan laskea öisin tai järjestelmä voi reagoida ulkolämpötilaan: kun ulkona on lämmintä, sisällä ei lämmitetä turhaan. Tämä on usein pieni investointi, joka alkaa tuottaa säästöjä nopeasti.
Patteriverkoston perussäätö
Patteriverkoston perussäätö on perinteinen, mutta erittäin tehokas energiatehokkuustoimenpide. Sen ideana on tasapainottaa koko lämmitysverkosto niin, että jokainen patteri saa oikean määrän vettä ja lämpö jakautuu tasaisesti kaikkiin huoneistoihin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ylimmät asunnot eivät kärsi kylmyydestä samaan aikaan, kun alimmissa asunnoissa joudutaan tuulettamaan liikalämpöä ulos. Kun verkosto on oikein säädetty, vältetään turha hukkalämmitys, asumismukavuus paranee ja lämmityskustannukset pienenevät. Tyypillisesti säästöt voivat olla useita prosentteja lämmityskuluista.
Rakennuksen tiivistäminen ja lisälämmöneristäminen
Rakennuksen tiivistäminen ja lisälämmöneristäminen tarkoittavat sitä, että talon ulkovaipasta tehdään mahdollisimman tiivis ja lämpöä paremmin pidättävä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa ikkunoiden ja ovien uusimista tai tiivistämistä sekä yläpohjan ja ulkoseinien lisälämmöneristämistä. Kun lämpö ei karkaa harakoille, sisätilojen vedon tunne vähenee, asumismukavuus paranee ja energiankulutus pienenee. Usein nämä toimenpiteet kannattaa toteuttaa muun isomman remontin, kuten julkisivusaneerauksen, yhteydessä.
Huoneistokohtaiset vesimittarit
Huoneistokohtaiset vesimittarit lisäävät kulutustietoisuutta ja ohjaavat asukkaita säästämään. Huoneistokohtaisten vesimittareiden käyttöönotto vaatii yleensä yhtiöjärjestyksen muutoksen, jotta veden kustannukset voidaan periä kulutuksen mukaan. Kokemuksemme on, että koko kiinteistön käyttövedenkulutus voi tällöin laskea jopa 30–40 %. Kun lämminvesikulutus pienenee, syntyy merkittäviä säästöjä myös energiakustannuksissa.
Kaukolämmitteisen taloyhtiön energiaremontti
Kaukolämpö on Suomessa yleinen ja edelleen kilpailukykyinen lämmitysmuoto. Sen vahvuuksia ovat huolettomuus, vähäinen tilantarve ja maltilliset ylläpitokustannukset. Ympäristön säästämisen lisäksi myös rahan säästöpotentiaali on kuitenkin suuri, etenkin jos järjestelmä on vanha tai energiankulutus korkea. Energiaremontti voi tarkoittaa kaukolämmön rinnalle tulevaa järjestelmää tai koko lämmitystavan vaihta.
Jos kaukolämmöllä jatketaan, ensimmäiset askeleet ovat usein lämmöntalteenoton parantaminen, automaation kehittäminen ja vedenkulutuksen optimointi. Esimerkiksi poistoilmalämpöpumppu (PILP) voi ottaa talteen lämpöä poistuvasta ilmasta ja hyödyntää sen käyttöveden tai tilojen lämmityksessä, mikä vähentää kaukolämmön kulutusta. Myös vanhan LTO-koneen uusiminen voi pienentää ilmanvaihdon lämmitysenergian tarvetta 20–30 %. Lisäksi patteriverkoston perussäätö ja automaatio varmistavat, ettei lämpöä kuluteta turhaan.
Riippuen sijainnista, taloyhtiölle on usein taloudellisesti kannattavaa luopua kaukolämmöstä ja siirtyä maalämpöön. Investointi on iso, mutta säästöpotentiaali voi olla jopa 40–60 %. Aina vaihtaminen ei kuitenkaan ole mahdollista, esimerkiksi, jos taloyhtiön tontille ei mahdu riittävää määrää maalämpökaivoja. Hybridijärjestelmä, jossa maalämpö ja kaukolämpö toimivat rinnakkain, voi silloin olla järkevä ratkaisu: osa lämmöstä tuotetaan maalämmöllä ja kaukolämpö toimii täydentävänä järjestelmänä.
Valmistaudu maalämpöön – Vesikiertoisen lattialämmityksen voi asentaa kylppäreihin putkiremontin yhteydessä
Lattialämmityksen asentaminen koko huoneistoon on kallis ja useimmiten taloyhtiölle kannattamaton investointi. Sen sijaan kylpyhuoneisiin se voidaan asentaa putkiremontin yhteydessä edullisesti, kun pinnat avataan joka tapauksessa. Tämä onnistuu sekä taloissa, joissa on suora sähkölämmitys, että niissä, joissa on kaukolämpö ja vesikiertoinen patterilämmitys. Kun taloyhtiö myöhemmin siirtyy maalämpöön, hyödyt maksimoituvat: kylpyhuoneet pysyvät kuivina, asumismukavuus paranee ja energiaa säästyy.
Sähkölämmitteisen taloyhtiön energiaremontti
Sähkölämmitteiset taloyhtiöt ovat usein kaikkein motivoituneimpia tekemään energiaremontin, sillä sähkön hinnan vaihtelut näkyvät heti kustannuksissa. Tyypillisin ratkaisu on maalämpö, mutta myös poistoilmalämpöpumppu (PILP) tai hybridimallit (esim. maalämpö + ILP) voivat tuoda merkittäviä säästöjä.
Haastavampi tilanne on, jos yhtiössä on suora sähkölämmitys eli huoneistot lämmitetään sähköpattereilla. Koska maalämpö tuottaa lämpöä vesikiertoon, se ei hyödytä sähköpattereita. Jotta maalämpö olisi mahdollista, pitäisi asentaa uusi vesikiertoinen lämmönjako koko taloon, eli käytännössä putkistot ja vesikiertoiset patterit tai lattialämmitys. Tämä on iso investointi, jonka toteuttamista voi tarkastella esim. putkiremontin yhteydessä.
Jos sähkölämmitteisen taloyhtiön lämpimän käyttöveden kulutus on todella suurta, voidaan harkita maalämpöä jo pelkästään käyttöveden tuotantoon, vaikka huoneistojen lämmitys jatkuisi sähköpattereilla. Säästöpotentiaali voi silti olla huomattava.
Jos taloyhtiössä on vesikiertoinen sähkölämmitys (sähkökattila tai sähköpannu), maalämpö voidaan liittää melko suoraviivaisesti olemassa olevaan verkostoon. Käytännössä vanha kattila korvataan maalämpöpumpulla, joka tuottaa jatkossa sekä lämmitysenergian että lämpimän käyttöveden. Tämä on teknisesti yksinkertainen ja hyvin yleinen ratkaisu sähkölämmitteisissä rivitaloissa ja pienkerrostaloissa.
Energiaremontti kerrostalossa
Kerrostalojen rakenne tekee monista energiatehokkuustoimista hyvin kannattavia. LTO-järjestelmät toimivat erityisen hyvin korkeissa ja pistemäisissä rakennuksissa, joissa yksi poistokone palvelee suurta määrää asuntoja. Näissä kohteissa investointi juurikin lämmöntalteenottoon on kohtuullinen ja hyöty kertyy tehokkaasti koko taloyhtiölle.
Maalämpö on usein mahdollinen, jos taloyhtiön tontille mahtuu riittävä määrä lämpökaivoja. Investointi on kerrostaloissa suuri, mutta säästöpotentiaali voi olla 40–60 %, mikä tekee siitä pitkällä aikavälillä houkuttelevan ratkaisun. Vaihtoehtona on myös leasing ja HaaS, eli ostaa maalämpö palveluna järjestelmään investoimisen sijaan – tästä lisää alempana Energiaremontin hinta ja rahoitus -kappaleessa.
Aurinkopaneelit täydentävät kokonaisuutta kattamalla maalämpöpumpun sekä yhteisten tilojen sähkönkulutusta, kuten ilmanvaihtoa, hissejä ja valaistusta. Ilman erikoisjärjestelyjä paneelit eivät pienennä suoraan asukkaiden huoneistokohtaisia sähkölaskuja, mutta voivat laskea merkittävästi taloyhtiön yhteisiä kustannuksia.
Energiaremontti rivitalossa
Pitkissä ja matalissa rakennuksissa on omat haasteensa. Lämmöntalteenottojärjestelmät eivät yleensä ole kustannustehokkaita, koska pitkänomaiseen taloon poistokoneita pitäisi asentaa paljon ja jokainen LTO-kone palvelisi vain pientä osaa huoneistoista. Silloin tuotto per kone jää pieneksi, investointikustannus nousee ja saavutettavat hyödyt ovat rajallisia.
Sen sijaan maalämpö sopii hyvin rivitaloihin ja mataliin kerrostaloihin, jos taloyhtiössä on jo vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Tällöin lämmönjakoverkosto voidaan hyödyntää sellaisenaan, ja järjestelmä voidaan mitoittaa tasaisesti usealle asunnolle.
Aurinkopaneelit voivat rivitaloissa olla kannattavia erityisesti silloin, kun yhteistä sähkönkulutusta on paljon – esimerkiksi sähköautojen latauspisteitä, ilmanvaihtokoneita tai ulkovalaistusta.
Energiaremontin hinta ja rahoitus
Energiaremontin kustannukset vaihtelevat kohteen koon ja valittujen ratkaisujen mukaan. Maalämpö on useimmiten suurin yksittäinen investointi, sen hinta on kerrostalossa tyypillisesti 100 000–500 000 € ja rivitalokohteissa n. 45 000 eurosta ylöspäin.
Lämmöntalteenottoratkaisut (LTO-kone tai PILP) ovat tyypillisesti hieman pienempiä investointeja, yleensä 30 000–200 000 €, kun taas aurinkopaneelijärjestelmät maksavat tavallisesti 20 000–50 000 €.
Säästöpotentiaali on merkittävä: yhdistämällä esimerkiksi maalämmön, LTO:n ja aurinkosähkön taloyhtiö voi vähentää energiankulutustaan 30–60 %. Investoinnit maksavat itsensä tyypillisesti takaisin 5–15 vuodessa, minkä jälkeen syntyvä säästö näkyy suoraan alhaisempina energiakuluina ja osakkaiden hyötynä.
Kokonaisratkaisu pyritään yleensä mitoittamaan niin, että syntyvillä säästöillä voidaan kattaa koko hankkeen rahoitus, jolloin energiaremontti ei aiheuta yhtiövastikkeen nousua tai nousu jää hyvin maltilliseksi.
Green finance eli vihreä laina
Monet rahoittajat tarjoavat taloyhtiöiden energiaremontteihin edullisia lainaehtoja. Vihreä laina on tavanomaista lainaa edullisempi vaihtoehto, minkä lisäksi lainan voi saada vähemmillä vakuuksilla kuin tavallisesti. Vihreä laina edellyttää yleensä, että energiatehokkuus paranee vähintään noin 30 %. Myös ympäristöluokitukset, kuten Joutsenmerkki voi toimia ehtona. Rahoitettavia hankkeita voivat olla mm. maalämpö, aurinkosähkö, ilmanvaihdon lämmöntalteenotto, ikkuna- ja julkisivusaneeraukset sekä sähköautojen latausinfra.
Maalämpö palveluna – HaaS tai leasing
HaaS (Heat as a Service) tai EaaS (Energy as a Service) sekä leasing tarjoavat taloyhtiölle mahdollisuuden siirtyä maalämpöön ilman suurta alkuinvestointia: urakoitsija asentaa järjestelmän, vastaa huollosta ja laskuttaa taloyhtiöltä kuukausimaksua. Maksu kattaa kaiken, myös lämpöpumpun tarvitseman sähkön, joten osakkaan näkökulmasta kustannukset pysyvät vakaina.
Toteutus voi olla kahdenlainen. HaaS-mallissa urakoitsija omistaa laitteiston koko sopimusajan, jonka lopussa yhtiön on päätettävä jatketaanko palvelua, lunastetaanko järjestelmä vai hankitaanko uusi ratkaisu. Leasing-mallissa kuukausimaksut kattavat sekä energian että vähitellen myös laitteiston hinnan, ja sopimuksen päättyessä laitteisto siirtyy yhtiön omistukseen.
Näiden mallien hyötynä on helppo ja riskitön siirtymä vihreämpään energiaan ilman pankkilainaa. Riskinä taas on, että kuukausimaksu jää lähes samalle tasolle kuin esim. kaukolämpölämmityksessä. Perinteiseen pankkilainalla rahoitettuun hankintaan verrattuna ero onkin siinä, että lainan takaisinmaksun jälkeen taloyhtiö omistaa järjestelmän ja nauttii pysyvistä säästöistä, kun taas näissä palvelumalleissa osa hyödystä jää palveluntarjoajalle.
Energiaremontin tuet 2025
Suomessa on viime vuosina tarjottu useita julkisia tukia ja avustuksia taloyhtiöiden energiatehokkuutta parantaviin remontteihin, mutta vuonna 2025 niitä ei ole samaan tapaan saatavilla. Tukiin on aiemmin kuulunut niin valtion rahoittamia avustusohjelmia ARA:n ja ELY-keskusten kautta kuin verotuksellisia kannustimia. ARA:n energia-avustukset on kuitenkin lakkautettu vuoden 2023 jälkeen, myöskään esimerkiksi sähköautojen latausinfran investointitukea ei ole enää saatavilla uusille hankkeille.
Business Finlandin energiatuki
Asunto-osakeyhtiöt voivat hakea Business Finlandin kautta energiainvestointitukea, mikäli hanke edistää energiatehokkuutta tai uusiutuvan energian käyttöä. Tämä tuki on kuitenkin suunnattu lähinnä laajempiin tai innovatiivisiin hankkeisiin, esimerkiksi uusiin lämmitysratkaisuihin, joita ei ole Suomessa vielä juurikaan käytetty.
Kaupunkien ja kuntien tarjoama neuvonta ja tuki
Monilla kunnilla on energianeuvontaa ja ilmastoprojekteja, jotka auttavat taloyhtiöitä remonttien suunnittelussa. Kunnat saattavat esimerkiksi tarjota maksuttomia energiakartoituksia tai neuvontaa. Joissakin kaupungeissa on myös ollut pieniä lisätukia tai avustuksia. Kannattaa tarkistaa oman kunnan teknisen toimen tai energianeuvonnan ajantasaiset ohjelmat.
Mistä energiaremontti kannattaa aloittaa?
Ensimmäinen askel on esiselvitys: selvitetään rakennuksen nykytila, energiahukka, järjestelmien kunto ja mahdolliset toimenpiteet. Selvitys ei maksa maltaita ja antaa arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi. Esiselvityksessä tarkastellaan esimerkiksi:
- Mahtuuko tontille maalämpökaivot?
- Millainen ilmanvaihtojärjestelmä on käytössä – sopiiko LTO-kone tai PILP?
- Onko nykyinen LTO-kone vanhentunut?
- Missä kunnossa patteriverkosto on – onko perussäätö jo tehty?
Hyvä esiselvitys antaa pohjan päätöksille ja auttaa priorisoimaan missä järjestyksessä energiatehokkuutta parantavat toimet kannattaa tehdä. Energiaremonttia kannattaakin ajatella sprintin sijaan kehityspolkuna, jossa kiinteistön energiatehokkuutta parannetaan suunnitelmallisesti aina silloin, kun se on teknisesti ja taloudellisesti järkevää.
Me Tahconilla autamme suunnittelemaan ja toteuttamaan energiaremontin >>
